Juhannuksena seuraa tulee tekemään äitini.

Kirjastosta lainasin Leinon runoja. Tiedän jo, mitä taidekökkäjäisissä lausun, mutta en ole harjoitellut runoja vielä. Aika alkaa käydä vähiin.

Helppo raskaushan tämä onkin ollut. Mutta eilen illalla lihakeiton syömisen jälkeen iski huono olo. Tuntui kuin kaksi raskasta tiiliskiveä olisi laskettu kylkien päällle. Sitä jatkui sellaiset 4 tuntia. Keskustelin äitini kanssa puhelimessa. Oksensin sitten heti puhelun jälkeen vessaan. Ja soitin terveyskeskuksen ensiapuosastolle, josta ohjattiin kätilöiden juttusille. Lapsi liikkui ja kyseessä oli vain joku ruoansulatusongelma. Ja tänään olo on jo taivaallisen hyvä taas. Inhottava sellainen kuristava tunne rinta-alassa. Yäk.

Lauantaina yritin tehdä sokerikakkua villintyneenä siitä, että verensokerit olivat niin hyvät sitä ennen. Ei kannattanut. Sokerit nousivat heti ja pysyivät korkealla seuraavan päivänkin ajan. Heitin kakun lopun roskiin. En rupea ruoan takia riskeeraamaan omalla ja lapsen terveydellä. Sunnuntain Hesarissa olikin juttu raskausajan diabeteksestä. Joka 10:llä odottavalla äidillä tulee se. Normaali painonnousu on n. 14 kg raskauden aikana ja niistä n. 6 kg jää pysyviksi. Mulla on tullut vain 2 kg ja laskettuuna aikaan on enää vajaa 1 ½ kk.