Palkka tuli, maksoin vuokran. Seuraavana on "Niin&Näin"-lehden maksu ja puhelinlasku. Ja jääkaappiin kasviksia, joita ravitsemusterapeutti kehoitti syömään.

Tänään äitiäni eli tulevaa mummoa vastaan rautatieasemalle. Viipyy vieraisilla parisen viikkoa eli testataan, kestääkö tämä puoliperhe samassa asunnossa sen verran, että mummo voi hoitaa lasta, kun itse yritän jo syksyllä tehdä niitä opettajan pedagogisia opintoja. Tulevaisuuden raha-asioiden kannalta opintojen eteneminen olisi sangen tärkeä asia.

Linja-autopysäkillä joku vanhuudenhöperö Åke kertoili kaikille ihmisille elämäntarinaansa. "Poliisina New Yorkissa", "muukalaislegioonassa", "kaivosinsinöörinä timanttikaivoksessa". Vaikutti siltä, että puolet oli sepitetty. Aloitusrepliikkinä Åkella oli, että hän on ryypiskellyt kaupungin johtaijen kanssa. Viimeisin villitys oli ollut virolainen naispoliisi, joka oli tahtonut, että he muuttaisivat asumaan Kreikkaan. Puolet elämästä taisi olla ihan unennäköä. Harmiton höperö, on lopullinen diagnoosini.

Onneksi juhannukseksi ei ole luvattu näin kuumma kuin mitä viime päivät ovat olleet. Helteet ovat tukalia, kun ei pääse uimaan tulehdusriskin vuoksi.